Viherpeukalo vauhdissa

Nyt on puolet kokeista takana (ne pahimmat) ja vielä pari koetta tarttis vääntään ens viikolla, ruotsi ja äikkä. Kokeet ei ollu musta niin vaikeita kuin mitä odotin, toivotaan että läpi päästäis. Silti aina kun sanon noin, niin kas kummaa sieltä tuleekin hylätty... No jos nyt lykästäis :D 

En oo ehtiny nyt joka päivä bloggaileen, mutta voisinkin kertoa eilisestä kukkamaa -projektistani. Tarkotus oli siis väsätä loivaan ja aurinkoiseen rinteeseen pieni kukkamaa. Isä oli aiemmin sinä päivänä ajanut nurmikon ruohonleikkurilla, joten rikkaruohoja ei tarvinnut nyppiä, käänsin maan ympäri pelkän rautalapion varassa. Joo ja kyllähän ne rikkaruohot sieltä joskus esiin pilkistää, mutta se on sen ajan murhe - näin ajattelin. Kun maa oli käännetty ikään kuin puolikkaan ympyrän muotoisesti, hain uutta ravinnerikasta multaa kasapäin ja levitin sen paksuksi, mutta tasaiseksi kerrokseksi maahan. Tämän jälkeen tarkoitus oli etsiä samankokoisia reunakiviä kukkapenkkiin, mutta loppujen lopuksi pienimmän ja suurimman löytämäni kiven erotus oli aikas iso :D No, asettelin ne siten, ettei sitä huomaisi. Yksi kivi paistoi kyllä turhan isona reunuksesta, mutta olkoot, haen siihen sitten paremmalla ajalla hieman sopusuhtaisemman kiven! Nyt penkki oli muuten valmis, mutta istutukset puuttuivat.

Olimme äipän kanssa aiemmin esikasvattaneet muutamasta kukkalajikkeesta taimet ja ne olivatkin kasvaneet suloisen pieniksi. Tekovaiheessa keskellä rinnettä oli jäätävän kokoinen kivi, mutten lähtenyt kiertämään sitä, sillä mielestäni se sopi osaksi kukkapenkkiä kuin nenä päähän. Siihen saisi myöhemmin laitettua vaikka puutarhatontun! Mietein pääni puhki mitä lajiketta istuttaisin mihinkin kohtaan, ettei kukkien ollessa täydessä loistossaan koko kukkamaa näyttäisi ihan hölmöltä. Minulla oli käytettävissä viittä eri lajiketta, osa valmiita taimia, osa tarvitsi kylvää suoraan maahan. Kiven taakse istutin korkeakasvuisia kiinanastereita ja näiden viereen kylvin keltaiseksi kasvavia kehäkukkia. Reunustin sen kohdan, johon noita kehäkukkia kylvin, puutikuilla ja langalla, etten enää laittaisi siihen kohtaan muuta lajiketta. Kehäkukkien viereen, kiven eteen, istutin pikkaraisia kääpiöasterin taimia, jotka täysikasvuisina ovat vain n. 30cm korkeita. Tarhadaalian taimia minulta jäi aikaisemmista istutustouhuista ja laitoin loput daaliat kolmion muotoisesti heti kääpiöastereiden viereen. Lopuksi kylvin kiven toiselle puolen vielä kehäkukkia, koska siemeniä minulle oli jäänyt aivan järkyttävä määrä sekä silkkikukkia. Kiven vieressä oli jo viimekesästä henkiin jäänyt viherpuska (en muista enää lajiketta), joten annoin sen olla siinä. Tässä vielä parempi hahmotelma kyhäelmästäni:

Hieman hämy kuva, etureunan kivet eivät oikeasti ole noin "koholla" 

Huomenna ois sitte tiedossa ah niin ihanan sateinen tallipäivä (sadetta ainakin luvattu), pitäis mennä esteitä sunnuntaisia kisoja varten. Saas kattoa selviinkö hengissä edes sunnuntaiks, sen verran jänskättää jo nyt kun alla onkin uus kisaratsu ja uus luokka mentävänä, jaiks :W